Musiikkia, jonka vaikutusvoima on itse musiikin "teksturoinnissa" ja siitä syntyvästä "tunnelmasta", on suositeltavaa lähestyä kärsivällisesti ja itse suosittelenkin tähän rauhallista ja häiriötöntä mielentilaa ja ympäristöä ja - ellei niitä nyt suorastaan vierasta - hyviä kuulokkeita, jotta musiikki pääsee paremmin "pään sisään".
Musiikin "tekstuuri" on laaja asia tutkittavaksi ja kuvailtavaksi, joten jätämme perusteellisemman analyysin jonkun toisen tehtäväksi, mutta tässä yhteydessä voimme silti nostaa esiin joitakin tapoja joilla esittelyssäni oleva bändi Cloister Crime luo sitä. Tykkään tässä yhteydessä itse puhua tasoista tai "leijereistä", jotka toimivat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja synnyttävät kokonaisuuden, jota seurataksesi on keskitettävä mieli lähes täysin itse musiikkiin, kuullakseen kaiken mitä tapahtuu. Cloister Crime käyttää sellaisia vanhoja ja hyväksi havaittuja (tosin nyt puhutaan kuitenkin vuodesta 1984, jolloin kaikki nämä tekniikat eivät olleet vielä aivan perusteellisesti koluttu ja viety todelliseen potentiaaliinsa) kikkoja kuten useampi minimalistinen "pimputtelu"-raita päällekkäin jotka, jatkuvassa vuoropuhelussaan, pikkuhiljaa muodostavat erilaisia, pikemminkin horisontaaleja kuin vertikaaleja; eli suomeksi "harmonisia" melodioita. Toinen tekniikka, jota bändi hyödyntää useassa kappaleessa on taustalla hiljaa resonoiva konemainen "humina". Tämän huminan päälle he ripottelevat tietyin väliajoin erilaisia synaefektejä, pimputuksia, noisea ja kuiskattua puhetta, joka toimittaa "laulun" virkaa. Kaikkea tätä vahvistaa se, että ääni kuuluu välillä pääosin vasemmalta, välillä oikealta ja vuorottelee näiden välillä kuin jokin lainehtiva substanssi. Tuloksena on minimalistisuudestaan huolimatta tekstuurisesti vahvaa ja tunnelmallista synkkää varhaista konemusiikkia. Ohessa kuultavaksi referenssiksi kappale 1984 julkaistulta kasetilta (joka on tietääkseni sen verran harvinainen, että tulen jatkossakin varmaan pärjäämään ämppäreillä) Devilish Music For An Unredeemable.
Se mitä saan irti tästä musiikista on vielä epävarmaa. Nautin sen persoonallisuudesta ja tunnelmallisuudesta tiettyinä hetkinä, mutta en toistaiseksi tiedä heijastaako se jotain itsessäni, tai voinko oppia siitä jotakin. Toisinaan Cloister Crimen paranoia ja nihilismi - etenkin suhtautumisessaan ulkoiseen maailmaan (Bunker Neighbourhood) - puhuttelee minua, mutta loppujen lopuksi kyseessä ei ole ehkä mikään läheisin bändi tai edes genre minulle, vaikka tämä kasetti onkin aina mielenkiintoinen ja nautittava kuuntelukokemus.
Nekromantis, i finally gave your offering here a swim in midnight. I'll be interested to translate your comments on this after i let it sink more.
VastaaPoistahave a great day, man.
Necromantis, i had a good listen of this tonight with the lights out, headphones on and loud. Smooth and spooky. i love that intro with the bass texture fairly constant and the layer of... it feels like melancholic discovery hopping with a sticky staccato. I've never heard of this band but the name strikes a religious darkness that expands the sonics. love band names that do this for me.
VastaaPoistai translated your text and am digesting it with my brief experience of visiting Helsinki at night, last year. walked the city center and there abouts near midnight. breezy but the capital main church i believe was lit up gave vacant, quiet feel probably much safer than Bunker Neighborhood.
anyways, i remember the voice level in the eating establishments as quietly remarkable. maybe that is connected to the vocal ambitions i think you are talking about here. i'll re-read the text soon for clarity on this.
thanks for the interesting share.
Heh, I can try to make a proper translation in english of the piece if you really want. It's not anything remarkable, just a brief introduction to the tape.
VastaaPoistaEi ongelmaa vielä käännöksen kanssa. Käytän Google kääntää ja se on järkevää niin pitkälle. kiitos. Olen vain harkitsee sitä aikaa ennen huomauttaen entisestään. Olen hitaampaa kuin useimmat sellainen kuuntelija, vastaaja.
VastaaPoistano problem yet with the translation. i use google translate and it's makes sense so far. thanks. i'm just considering it for a while before remarking further. i'm a slower that most kind of listener, responder.
Raita. I like this Finnish word you apply to the music. To my mind, it's fresher, and more provoking to describe the texture as stripes, a visual descriptor illustrating the sonic texture.
VastaaPoistaWhat is the meaning "pimputtelu?"